Etelä-Helsingin Vihreät

Keskiviikkona 18.3 klo 18 Etelä-Helsingin vihreiden hallituksen kokous ravintola Kappelissa Eteläesplanadi 1.

Torstaina 19.3 klo 19 järjestetään Etelä-Helsingin vihreiden yleiskokous puoluetoimistolla, Fredrikinkatu 33 A, 3. krs.
Ennen kokousta klo 18 vieraaksemme tulee Etevin oma eurovaaliehdokas Johanna Sumuvuori.

Sunnuntaina 26.4 Etevin jäsenhankinta tempaus. Tarkemmat tiedot päivitetään myöhemmin.

Perjantaina 29.5 Etelä-Helsingin vihreät kokoontuvat perinteiselle kevätpiknikille Suomenlinnaan. Tarkemmat tiedot päivitetään myöhemmin.

Sunnuntaina 16.8 Etevi järjestää opastetun retken Helsingin Kuivasaareen.

Lisätietoja: etevi-info@vihreat.fi
Tervetuloa!

Arvoisat Helsingin vihreät valtuutetut ja luottamushenkilöt!

Etelä-Helsingin vihreät on käynyt jäsenistön keskuudessa keskustelua siitä, mitkä ovat yhdistyksemme tavoitteet kaupungin asioiden suhteen alkaneella valtuustokaudella. Käydyn keskustelun pohjalta hallitus on laatinut oheisen dokumentin asioista, joita toivomme vihreän valtuustoryhmän ja muiden luottamushenkilöiden ajavan seuraavien neljän vuoden aikana. Samalla kutsumme muut helsinkiläiset vihreät järjestöt laatimaan vastaavanlaisen asiakirjan.

Vihrein terveisin,
Tino Warinowski
Etelä-Helsingin vihreiden puheenjohtaja

Evästys pdf-tiedostona

Liikenne

Kevyt liikenne

• Kävelykeskustaa on laajennettava määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti.
• Helsingissä on puuhasteltu pyöräilyn kaksinkertaistamiseksi yli vuosikymmen ilman mainittavia tuloksia. Puuhastelu on muutettava määrätietoiseksi, koordinoiduksi ja hyvin rahoitetuksi tekemiseksi.
• Pyöräteiden talvikunnossapidosta on huolehdittava niin, että pyöräily on mahdollista ympäri vuoden.
• Pyöräilijöiden ja autoilijoiden erottaminen toisistaan esimerkiksi korokkeilla ja tasoeroilla on hyvä idea, mutta erityisesti pitää kiinnittää huomiota pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden erottamiseen. Pyöräkaistojen erottamisessa pelkkä kaistaviiva ei riitä.
• Nykyisin pyöräreitistöön kuuluvat oudot “umpikujat”, joissa pyöräreitti äkkiä päättyy, on korjattava siten, että pyöräilyreitistö on looginen, turvallinen ja kattava. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Lauttasaarentie, Arkadiankatu ja Mannerheimintie Sokoksen kohdalla.
• Pyöräilyä ohjaavien liikennemerkkien hyödyntämistä on lisättävä.
• Pyörän kuljettaminen paikallisjunissa tulee muuttaa ilmaiseksi.
• Pyörien liitäntäpysäköintiä tulee kehittää, esimerkiksi Elielinaukion ympäristössä.
• Rakennustyömaille pitää järjestää korvaavat reitit myös pyöräilijöille.

Raideliikenne

• Lamasta huolimatta tulevia keskustan jättiprojekteja, kuten toista metrolinjaa ja Pisararataa, on pidettävä vireillä.
• Ysiratikan reittiä pitää jatkaa etelään.
• Raitiolinjojen jatkamista Viikkiin (6 tai 8 ), Pakilaan (1) ja Pitäjänmäkeen (10) pitää selvittää. Näin luotaisiin raidejokerin kanssa yhtenäinen raitiotieverkosto.
• Metron ja raitiovaunujen liikennöintiä tulee jatkaa myöhempään. Osa yöbusseista voitaisiin muuttaa metron liitäntäliikenteeksi. Metron turvallisuus on taattava riittävällä valvonnalla.

Asunto- ja sosiaaliasiat

Asuntopolitiikka

• Helsingin muutaman tuhannen asunnottoman tilanteen korjaaminen ei ole kiinni rahasta vaan tahdosta.
• Viime laman virheitä ei tule toistaa keskittämällä sosiaalinen asuntotuotanto tietyille alueille. Uusille asuinalueille tulee edelleen rakentaa kaikenlaisia asuntoja ja asumismuotoja kaikenlaisille ihmisille.
• Kunkin alueen asuntotuotannon tulee monipuolistaa alueella jo sijaitsevaa asuinkantaa. Jos alueella on pääasiassa pieniä asuntoja, uudisrakentamisessa kannattaa painottaa perheasuntoja.

Sosiaaliasiat

• Kaupungin ei tule ruokkia lamaa irtisanomalla työntekijöitään. Takaamalla työpaikat voidaan turvata palvelut ja vähentää työttömyyttä. Jokainen irtisanottu kaupungin työntekijä heikentää palvelutasoa, lisää työttömyyden kustannuksia, hankaloittaa muiden työntekijöiden jaksamista ja motivaatiota sekä lisää sosiaalisia ongelmia. Mahdolliset säästöt voivat muuttua ylimääräisiksi kuluiksi.
• Nuorten mielenterveysongelmiin on puututtava riittävillä resursseilla. Tarvitaan matalan kynnyksen palveluja, tukea koko perheelle ja katkeamattomia hoitojaksoja. Hoidon on myös jatkuttava ennallaan, kun nuori tulee täysi-ikäiseksi.
• Sukupuolivaikutusten arviointi on otettava osaksi kaikkea toimintaa.
• Kaikkien kaupungin työntekijöiden on osattava kohdella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tasapuolisesti.
• Kantakaupungissa asuu yhä enemmän lapsiperheitä, mikä on otettava huomioon päivähoitopaikkojen määrässä.
• Katujen talvikunnossapito on myös sosiaalinen ja taloudellinen kysymys. Liukkaudesta johtuvat vanhusten lonkkamurtumat ja muut ongelmat aiheuttavat suurta inhimmillistä kärsimystä ja taloudellisia tappioita yhteiskunnalle. Yhden tekonivelleikkauksen hinnalla kärrätään paljon lunta pois kaduilta. Taloyhtiöiden vastuulla olevien alueiden hoidon valvontaa on tehostettava.

Opetus- ja nuorisoasiat

• Kaupunki tarvitsee lisää myöhään auki olevia kirjastoja, bändikämppiä ja muita harrastuspaikkoja.
• Kaupungin on tuettava yliopistojen lapsiparkkeja ja muita opiskelijoiden lasten päivähoidon muotoja. Yhteiskunta haluaa opiskelijoiden valmistuvan nopeammin ja naisten synnyttävän nuorempina. Molempien toteuttaminen samanaikaisesti onnistuu vain päivähoitoa tukemalla.
• Kouluterveydenhoidon rappeutuminen on lopettettava ja palvelut käännettävä nousuun. Koulut tarvitsevat lisää terveydenhoitajia, lääkäreitä, psykologeja ja kuraattoreita.
• Oppilaskuntia, opiskelijakuntia ja ylioppilaskuntia on käytettävä asiantuntijoina nuorisoa koskevissa kysymyksissä.

Ympäristöasiat ja viherrakentaminen

Ympäristöasiat

• Kierrätyksestä on tehtävä helppoa. Erityisesti metallin kierrätystä on helpotettava. Metallin ja lasin asuntoyhtiökohtaista yhteiskeräystä on harkittava.
• Lapset on opettava kohtuulliseen lihankäyttöön pitämällä kouluissa säännöllisiä kasvisruokapäiviä. Henkilökunta tulee kouluttaa valmistamaan ravitsevaa kasvisruokaan.
• Eettiset näkökohdat ja ympäristökysymykset tulee ottaa huomioon kaikissa kaupungin hankinnoissa.
• Kruunuvuorenrannan raideyhteyden ympäristövaikutukset tulee selvittää tarkkaan.

Viherrakentaminen

• Helsinkiin on perustettava 1-2 kansallista kaupunkipuistoa. Näihin kuuluisivat Keskuspuiston, Vanhankaupunginlahden ja Helsingin edustan saarten arvokkaat luontoalueet.

Alueiden kehittäminen

Hernesaari

• Hernesaaresta on saatava aidosti autoton kaupunginosa. Hernesaaresta tuleva autoliikenne tukkisi jo valmiiksi ahtaita ja sokkeloisia lähiympäristön katuja.
• Hernesaareen rakennettavien asuntojen määrä pitää mitoittaa liikenneratkaisujen mukaan.
• Helikopterikenttä Hernesaaren kärjessä haittaa huomattavasti Pihlajasaaren virkistyskäyttöä.

Koffin puisto ja Hietalahdentorin alue

• Hietalahden kauppahalli on vajaakäytössä. Koska alueen asukasluku kasvaa lähitulevaisuudessa, pitäisi kauppahallitoiminnan käynnistämistä uudelleen harkita. Myös turistit ovat löytäneet alueen.
• Hietalahdentori muistuttaa nykyisellään enemmään parkkipaikkaa kuin toria. Pysäköintiä torilla pitää rajoittaa tai se pitää kieltää kokonaan.
• Koffin puiston näkötornille pitää löytää käyttöä, esimerkiksi kahvilana.

Lauttasaari

• Lauttasaaren kaupunkikuvaa tulee yhtenäistää kattamalla Länsiväylä osittain kannella. Uudisrakentamisen painopistettä on siirettävä Koivusaaresta tälle kannelle.
• Lauttasaarentien pyörätietä on jatkettava ja levennettävä ja se on erotettava paremmin muusta liikenteestä, erityisesti jalankulkijoista.

Muut alueelliset asiat

• Jokaiseen kaupunginosaan on saatava julkinen ilmoitustaulu, jossa on oma tilansa kaupungin, kaupunginosayhdistysten ja asukkaiden ilmoittelulle.
• Kaisaniemenpuiston rantaa parempia sijoituspaikkoja asuntolaivoille ovat Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja erityisesti Siltavuorensalmen pohjoisranta. Töölönlahdelle sopivat esimerkiksi museo-, kahvila- tai ateljeelaivat.
• Kasarmitorille tulee kehittää parempaa käyttöä, esimerkiksi kesäisten kirpputorien muodossa.
• Keskustatunnelista ei saa tulla uutta Vuotosta, jonka oikeisto kaivaa säännöllisin väliajoin haudastaan.
• Keskustakirjasto, keskustakirjasto, keskustakirjasto.
• Puolustusvoimilta vapautuvien saarten luonto on säilytettävä niin, että kaupunkilaisilla on kuitenkin mahdollisuus tutustua niihin valvotusti häiritsemättä alueen eläimistöä ja kasvistoa.
• Pääsy Pikkukuivasaareen tulee vastaisuudessakin sallia vain tieteellisissä tarkoituksissa.
• Etelä-Helsinki kaipaa lisää lisää puita tuomaan viihtyisyyttä ja varjoa sekä puhdistamaan ilmaa.
• Talvisin puistojen valaistusta tulee lisätä iltaisin, kun esimerkiksi koiranulkoiluttajat ovat liikkeellä, ja vähentää aamuyön tunteina, kun puistoissa ei käytännössä liiku kukaan.