Etelä-Helsingin Vihreät

Etelä-Helsingin Vihreät järjestää keskustelutilaisuuden: METRO LAUTTASAAREEN tiistaina 4.12. klo 18-20 Pajalahden koulussa, Tallbergin puistotie 12.

Tule keskustelemaan kaavoituksesta ja liikenteestä!

Vastaamassa:
Mari Puoskari, valtuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen
Jessica Karhu, joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja
Roger Sittnikow, vihreiden liikennepoliittisen työryhmän varapuheenjohtaja

Puhetta johtaa:
Ville Ylikahri, Etelä-Helsingin Vihreiden puheenjohtaja

TIEDOTE 21.11.2007

Etelä-Helsingin Vihreät valitsi eilen uuden hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin ruoholahtelainen Tino Warinowski. Muut hallituksen jäsenet ovat Nina Eklund, Irene Gröhn, Jussi Heinämies, Veli-Heikki Klemetti, Anu Koskela, Laura Nordström, Pia Puustelli, Roger Sittnikow ja Ville Ylikahri.

Etelä-Helsingin Vihreät on kasvanut nopeasti yhdeksi Suomen suurimmista vihreitä yhdistyksistä. Yhdistys on aloittanut toimintansa vuonna 2003.
- Monipuolinen toiminta ja kannanotot viihtyisän kantakaupungin puolesta ovat tuoneet uusia jäseniä, sanoo väistyvä puheenjohtaja Ville Ylikahri.
- Ensi vuoden tärkein ponnistus on kunnallisvaalit, jossa ehdokkaamme tulevat haastamaan kokoomuksen ja SDP:n autoilua lisäävät keskustatunnelisuunnitelmat, linjaa Tino Warinowski.

Etelä-Helsingin Vihreät ry on Vihreän liiton ja Helsingin vihreiden paikallisyhdistys ja se toimii eteläisen kantakaupungin alueella, Töölössä, Lauttasaaressa ja Suomenlinnassa.

Lisätietoja:
Tino Warinowski, puheenjohtaja 2008, 040-545 6998, tino@iki.fi
Ville Ylikahri, puheenjohtaja 2003-2007, 041-516 5671, ville.ylikahri@vihreat.fi

Oikeusministeri Tuija Brax oli Etelä-Helsingin Vihreiden syyskokouksen puhujavieraana tiistaina 20.11. Hän kertoi kuulumisia hallituksesta. Vaikka vällillä tuntuu, että vihreät joutuvat taipumaan kompromisseihin erityisesti liikenne- ja energiakysymyksissä, on vihreiden mukanaolo hallituksessa tärkeää. Monta vihreiden pitkään ajamaa asiaa on vihdoin saatu eteenpäin.

Esimerkkeinä vihreistä saavutuksista Tuija Brax nosti esiin siviilipalvelusajan lyhentämisen 12 kuukauteen. Toisena esimerkkinä perustuslain uudistusprosessi käynnistyy ensi vuonna. Silloin otetaan tarkasteluun suomalaisen demokratian tila, kuten kansalaisaloitteet ja presidentin valtaoikeudet. Samoin vaalipiiriuudistus menee eteenpäin.
Oikeusministeriössä tarkastellaan myös eläinsuojelu- ja metsästysrikoksien rangaistusten kiristämistä. Nyt laki ei tunne näissä rikoksissa lainkaan törkeää muotoa, mikä on johtanut esimerkiksi siihen, että eläintenpitokiellot ovat aivan liian lyhyitä. Eläntenpitoon sopimattomaksi katsottu ihminen saa jo puolen vuoden jälkeen hankkia uusia eläimiä.

Kaupunkien ajama joukkoliikennetuki ei ole edennyt vihreiden haluamalla tavalla, mutta pää tässäkin asiassa on avattu. Tuki alkaa viimeistään vuonna 2009. Samoin autoverotuksen muutos on oikeansuuntainen, mutta veron tuntuva alennus saattaa johtaa jopa päästöjen lisääntymiseen. Tätä seurataan tarkasti. Pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeet Länsimetro ja Kehärata ovat monien vääntöjen jälkeen etenemässä aikataulussa.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii paljon työtä, jotta vihreiden näkemykset näkyvät hallituksen toiminnassa. Tuulivoiman osuus on nousemassa Suomessakin, mutta kaiken kaikkiaan Suomen ilmastopolitiikassa riittää vielä tekemistä niin vesivoiman lisärakentamisen, EU:n päästösitoumusten kuin puuenergian käytön suhteen.

Kuvia:

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa lisää yksityisautoja keskustaan. Hänen mielestään joukkoliikennettä on kehitetty tarpeeksi ja nyt pitää tehdä autoilusta helpompaa. Omituinen mielipide aikana, jolloin Helsinki on aktiivisesti rakentanut tuhansia uusia parkkipaikkoja keskustaan, autoilun hinta suhteessa joukkoliikenteeseen on laskenut vuosia ja pääkaupunkiseutu on tukehtumassa ruuhkiin.

Pajusen tukemat ajatukset uusista liikennetunneleista ajoramppeineen, katutilojen ilmastointihormeista ja suojelumääräysten purkamisista kuulostavat yllättävän samalta kuin 60-luvun suunnitelmat moottoriteiden vetämisestä Helsingin niemen halki. Silloinkin katsottiin, että kaupunki on alistettava autoilijoiden armoille. Jos silloiset suunnitelmat olisivat toteutuneet, meillä ei olisi nyt lainkaan viihtyisää keskustaa. Haluaako kokoomus toistaa 1960-luvun virheet?

Keskustan liikkeet ovat huolissaan kehäteiden markettien vetovoimasta. Ongelmana ei kuitenkaan ole liikenne keskustaan, vaan se, että joukkoliikennettä ei ole kehitetty muualle kuin keskustaan. Parantamalla poikittaisliikennettä, määräämällä myös automarkettien parkkipaikat maksullisiksi ja kehittämällä lähikauppoja saamme autoistumiskehityksen pysäytetyksi. Silloin yhä harvempi pääkaupunkiseudulla edes tarvitsee autoa ja keskustankin liikkeet ovat paremmin samalla viivalla automarkettien kanssa.

Ruuhkamaksujärjestelmää Pajunen on vastustanut moneen otteeseen. Hän ei ole selvästi tutustunut muiden kaupunkien kokemuksiin. Ei Lontoon taikka Tukholman keskusta ole autioitunut ruuhkamaksujen takia. Päinvastoin näiden kaupunkien keskustat ovat entistä viihtyisämpiä, ja niiden, joiden on välttämätöntä käyttää autoa, on entistä nopeampi liikkua.

Helsingin ruuhkamaksujärjestelmästä ei ole järkevää tehdä tiukasti keskustan rajaavaa “muuria”, vaan tullipisteet tulisi asettaa laajemmalle, esimerkiksi Kehä I:n ulkopuolelle. Näin saisimme laajemmin hillittyä ruuhkia koko kaupungissa. Nopeasti on myös kehittymässä tekniikka, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen perimisen kuljetun matkan perusteella ilman erillisiä tullauspisteitä. Ruuhkamaksuja ei siis voi pitää keskustakauppojen vihollisena, vaan koko kaupungin elämänlaatua parantavana ratkaisuna.