Etelä-Helsingin Vihreät

Etelä-Helsingin vihreät järjestävät keskustelutilaisuuden kierrätyksestä keskustassa maanantaina 11.6. klo 18.00 kahvila Fanny goes to Hollywoodissa, Sinebrychoffin puistossa, Bulevardi 40. Samalla pidetään Etelä-Helsingin vihreiden kaikille jäsenille avoin hallituksen kokous. Lisätietoja: etevi-info@vihreat.fi

Tervetuloa!

Etelä-Helsingin vihreiden kaikille jäsenille avoin hallituksen kokous on tiistaina 15.5. klo 18 ravintola Zinnkellerin kellarikabinettissa, Liisankadun ja Meritullinkadun kulmassa. Liisankadulle pääsee bussilla nro 18 bussilla tai ratikalla nro 7 sekä tietenkin jalan tai pyöräillen.

Tervetuloa!

Etelä-Helsingin vihreiden, Kallion seudun vihreiden ja Helsingin vihreiden ilmastotyöryhmän yhteinen lausunto Pääkaupunkiseudun ilmastostrategialuonnoksesta 30.4.2007:

Uusiutuvan energian tavoitteet kunnianhimoisemmiksi

Kallion seudun vihreät ry ja Etelä-Helsingin vihreät ry suhtautuvat myönteisesti pääkaupunkiseudulle laadittavaan ilmastostrategiaan, mutta toivovat etenkin energia-asioissa ryhdikkäämpiä tavoitteita. Strategiassa tulee pyrkiä rohkeammin uusiutuvan energian suosimiseen pääkaupunkiseudulla ja aktiivisiin toimiin energiansäästön edistämiseksi.

Energiantuotanto

Strategiassa tulee niin ikään linjata selkeät prosentuaaliset tavoitteet välitavoitteineen uusiutuvan energian käytölle, kuten puupohjaisen polttoaineen käyttäminen kivihiilen rinnalla. Ilmastostrategialuonnoksessa viitataan Electrowatt-Ekonon tekemään selvitykseen uusiutuvan energian mahdollisuuksista Helsingissä, mutta ei hyödynnetä sen tuloksia. Selvityksen mukaan uusiutuvan energian osuuden nostaminen noin 10 % energiantuotannosta on teknisesti mahdollista kohtuullisin investoinnein jo lyhyessä ajassa.

Uusiutuvien lisäämistä tukee lähivuosina myös päästökaupan kiintiöiden tiukentuminen päästöjen hinnannousun kautta. Samaan suuntaan ohjaavat kivihiilelle suunniteltu vero ja mahdolliset uusiutuvien saamat tuet. Tuulivoiman hyödyntämismahdollisuus tulee huomioida pääkaupunkiseudun kaavoituksessa. Maanlaajuisen tuuliatlaksen toteuttaminen lähivuosina auttaa tuulivoiman rakentamista koskevassa päätöksenteossa. Energiayhtiöiden investoinneissa tulee painottaa uusiutuvia energianlähteitä ja energiatehokkuutta. Merkittävä osuus investoinneista tulee ohjata tällaisten hankkeiden toteuttamiseen. Energiantuotantoon investoidaan vuosittain huomattavia summia pääkaupunkiseudulla, pelkästään Helsingin Energian investoinnit ovat sadan miljoonan euron suuruusluokkaa vuodessa.

Maakaasun lisäämissuunnitelmia yhdistykset pitävät uhkarohkeana huoltovarmuuden heikkenemisen vuoksi. Pääkaupungin energiatuotannosta tuotetaan jo nyt noin 60 % maakaasulla, joka on tuontitavaraa, eikä sen varastointiin ole mahdollisuuksia. Katkos kaasunjakelussa voi aiheuttaa vakavia ongelmia etenkin lämmöntuotannossa.
Uusiutuvaa sähköä tulee tarjota sitä ostaville asiakkailla koko asiakkaan kulutusta vastaava määrä. Strategiassa mainitaan tavallisten kuntalaisten mahdollisuus uusiutuvan energian ostamiseen. Tämä ei nykyisellään kokonaisuudessaan toteudu, sillä Helsingin Energian ympäristöpennisähköä on mahdollista ostaa vain 1000 kWh asukasta kohti.

Energiansäästön tukeminen

Vihreät paikallisyhdistykset suhtautuvat erittäin myönteisesti energiansäästösuunnitelmiin ja tiiviiseen rakentamiseen. Energiatehokkuuden lisäämisen keinovalikoimaa pitäisi kuitenkin laajentaa ja asettaa säästölle selkeät tavoitteet välitavoitteineen. Etenkin rakennusten energiansäästöön ohjaa myös lähivuosina voimaantuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi. Kaukolämpöverkon laajentamista esim. pientaloalueille tulee aktiivisin toimin edistää. Kaupungit voivat suosia kaukolämpöä tai uusiutuvia käyttäviä rakennuksia kaavoituksessa, rakennuslupien kautta ja taloudellisin ohjauskeinoin.
Uudisrakentamiselta tulee vaatia kaavoituksessa ja rakennusmääräyksissä järkevää paikallisten sääolojen huomiointia, ja rakentamiselle on asetettava energiatehokkuutta edistäviä vaatimuksia. Strategiassa mainittu kaukojäähdytys on kannatettava asia, mutta vielä parempi keino on vaikuttaa jäähdytystarpeeseen jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi toimistojen jäähdytystarvetta voidaan vähentää tuntuvasti yksinkertaisilla passiivisilla aurinkosuojilla, jotka on vertailuissa todettu tehokkaimmaksi jäähdytyskeinoksi heti ilmastoinnin jälkeen. Kesällä ikkunan päällä oleva aurinkosuoja suojaa korkealta porottavalta auringolta, mutta talvella se päästää matalalta paistavan auringon valon huoneisiin.
Uusia asuinalueita kaavoitettaessa tulee ottaa huomioon autottoman väestön tarpeet. Kokonaisia asuinalueita voidaan kaavoittaa autottomia asukkaita suosien. Asuntojen ja autopaikkojen hinnat tulee aina erottaa toisistaan, jotta kustannukset lankeavat niiden aiheuttajille. Kaupungeilla on mahdollisuus poiketa autopaikkanormeista joukkoliikennepalvelujen ollessa hyvät. Tätä mahdollisuutta on aktiivisesti hyödynnettävä.
On myönteistä, että strategiassa pyritään veloittamaan energiakustannukset niiden aiheuttajilta. Keinoja tämän toteuttamisen voi strategiassa tuoda esiin laajemmin. Esimerkiksi putkiremonttien yhteydessä kaupungin kaikkien
omien taloyhtiöiden pitäisi olla velvollisia ottamaan käyttöön lämpimän veden kulutusmittarit ja kulutukseen perustuva laskutus, mikä on helppoa nykyisellä kaukoluettavalla tekniikalla ja maksaa itsensä pian takaisin.
Lämmitysenergiasta noin kolmasosa kuluu veden lämmittämiseen, ja kulutuksen mukainen laskutus on hyvä keino säästää energiaa mukavuuden kärsimättä. Yleensä kulutusmittaus vähentää veden kulutusta merkittävästi, noin kolmasosalla. Parhaillaan on meneillään myös huoneistokohtaiseen lämmitysenergian laskutukseen tähtääviä kokeiluja, joiden tuloksia kannattaa seurata aktiivisesti.
Tehokkaimmin energiaa voidaan säästää, jos keskenään vertailukelpoisessa tilanteessa olevista toimijoista, kuten esimerkiksi samankokoiset ja -ikäiset kerrostalot, suosittaisiin suhteessa vähiten energiaa kuluttavia. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi 30% pienimmällä lämpöenergian kulutuksella lämmitetyistä kerrostaloneliöistä saisi kaukolämpönsä halvemmalla, ja alennuksen kustannukset katettaisiin energiatuhlaavaisimman kolmanneksen korotetuilla maksuilla. Näin kaikkien kannattaisi pyrkiä olemaan ryhmässään vähiten kuluttavien joukossa, jolloin keskimääräinenkin kulutustaso laskisi.
Tällaiset kannustinjärjestelmät ja niitä koskevat säännökset olisi suunniteltava erittäin huolellisesti, jotta ne olisivat sekä tehokkaita että oikeudenmukaisia.
Kaupungit voivat palkita alueillaan sijaitsevia energiatehokkaita toimistoja erilaisilla taloudellisilla keinoilla. Mittarina voidaan käyttää rakennusten ominaissähkönkulutusta ja ominaislämmönkulutusta. Pääkaupunkiseudun sähkönkulutus on kasvanut nopeasti, ja merkittävä osa siitä syntyy palveluissa ja toimistoissa, joihin hankitaan lisää sähkölaitteita. Kaupungin tulee painottaa omissa hankinnoissaan energiatehokkaita laitteita ja lähellä tuotettuja tuotteita. Energiatehokkuuden tavoitteluun on kannustettava kaikkia toimijoita konkreettisin toimenpitein. On etsittävä ja kehitettävä menetelmiä, joilla pyrkimys energiatehokkuuteen voidaan todentaa myös yksityisten, yhdistysten ja kaupallisten tahojen toiminnassa.

Energiansäästöpotentiaalin selvittäminen

Jotta energiaa voidaan säästää, on toimijoiden tunnettava ja tunnistettava kulutustapansa ja mahdollisuutensa. Konkreettisimmillaan tämä tulee esiin taloyhtiöiden lämmitysjärjestelyissä. Isännöitsijöitä että asukkaita on
valistettava hyviksi havaituista toimintatavoista ja mahdollisuuksista. On myös rakennuksittain selvitettävä tekniset ongelmakohdat ja vallitsevan tilanteen erilaiset parannusmahdollisuudet.
Vihreät yhdistykset kannustavat täydentämään ilmastostrategiaa alueellista energiansäästöpotentiaalia koskevalla selvityksellä. Selvitys auttaisi tehokkaimpien energiansäästökohteiden löytämisessä ja se voitaisiin tehdä samaan tapaan kuin uusiutuvan energian potentiaalikartoitus. Energian hinnan nousu ja päästörajoitukset edistävät löydettyjen säästötoimien kannattavuutta.

Timo Pyhälahti, puheenjohtaja
Kallion seudun vihreät ry.

Ville Ylikahri, puheenjohtaja
Etelä-Helsingin vihreät ry.

Piia Häkkinen, puheenjohtaja
Helsingin vihreiden ja vihreiden nuorten ilmastoryhmä