Etelä-Helsingin Vihreät

Arvoisat Helsingin vihreät valtuutetut ja luottamushenkilöt!

Etelä-Helsingin vihreät on käynyt jäsenistön keskuudessa keskustelua siitä, mitkä ovat yhdistyksemme tavoitteet kaupungin asioiden suhteen alkaneella valtuustokaudella. Käydyn keskustelun pohjalta hallitus on laatinut oheisen dokumentin asioista, joita toivomme vihreän valtuustoryhmän ja muiden luottamushenkilöiden ajavan seuraavien neljän vuoden aikana. Samalla kutsumme muut helsinkiläiset vihreät järjestöt laatimaan vastaavanlaisen asiakirjan.

Vihrein terveisin,
Tino Warinowski
Etelä-Helsingin vihreiden puheenjohtaja

Evästys pdf-tiedostona

Liikenne

Kevyt liikenne

• Kävelykeskustaa on laajennettava määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti.
• Helsingissä on puuhasteltu pyöräilyn kaksinkertaistamiseksi yli vuosikymmen ilman mainittavia tuloksia. Puuhastelu on muutettava määrätietoiseksi, koordinoiduksi ja hyvin rahoitetuksi tekemiseksi.
• Pyöräteiden talvikunnossapidosta on huolehdittava niin, että pyöräily on mahdollista ympäri vuoden.
• Pyöräilijöiden ja autoilijoiden erottaminen toisistaan esimerkiksi korokkeilla ja tasoeroilla on hyvä idea, mutta erityisesti pitää kiinnittää huomiota pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden erottamiseen. Pyöräkaistojen erottamisessa pelkkä kaistaviiva ei riitä.
• Nykyisin pyöräreitistöön kuuluvat oudot “umpikujat”, joissa pyöräreitti äkkiä päättyy, on korjattava siten, että pyöräilyreitistö on looginen, turvallinen ja kattava. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Lauttasaarentie, Arkadiankatu ja Mannerheimintie Sokoksen kohdalla.
• Pyöräilyä ohjaavien liikennemerkkien hyödyntämistä on lisättävä.
• Pyörän kuljettaminen paikallisjunissa tulee muuttaa ilmaiseksi.
• Pyörien liitäntäpysäköintiä tulee kehittää, esimerkiksi Elielinaukion ympäristössä.
• Rakennustyömaille pitää järjestää korvaavat reitit myös pyöräilijöille.

Raideliikenne

• Lamasta huolimatta tulevia keskustan jättiprojekteja, kuten toista metrolinjaa ja Pisararataa, on pidettävä vireillä.
• Ysiratikan reittiä pitää jatkaa etelään.
• Raitiolinjojen jatkamista Viikkiin (6 tai 8 ), Pakilaan (1) ja Pitäjänmäkeen (10) pitää selvittää. Näin luotaisiin raidejokerin kanssa yhtenäinen raitiotieverkosto.
• Metron ja raitiovaunujen liikennöintiä tulee jatkaa myöhempään. Osa yöbusseista voitaisiin muuttaa metron liitäntäliikenteeksi. Metron turvallisuus on taattava riittävällä valvonnalla.

Asunto- ja sosiaaliasiat

Asuntopolitiikka

• Helsingin muutaman tuhannen asunnottoman tilanteen korjaaminen ei ole kiinni rahasta vaan tahdosta.
• Viime laman virheitä ei tule toistaa keskittämällä sosiaalinen asuntotuotanto tietyille alueille. Uusille asuinalueille tulee edelleen rakentaa kaikenlaisia asuntoja ja asumismuotoja kaikenlaisille ihmisille.
• Kunkin alueen asuntotuotannon tulee monipuolistaa alueella jo sijaitsevaa asuinkantaa. Jos alueella on pääasiassa pieniä asuntoja, uudisrakentamisessa kannattaa painottaa perheasuntoja.

Sosiaaliasiat

• Kaupungin ei tule ruokkia lamaa irtisanomalla työntekijöitään. Takaamalla työpaikat voidaan turvata palvelut ja vähentää työttömyyttä. Jokainen irtisanottu kaupungin työntekijä heikentää palvelutasoa, lisää työttömyyden kustannuksia, hankaloittaa muiden työntekijöiden jaksamista ja motivaatiota sekä lisää sosiaalisia ongelmia. Mahdolliset säästöt voivat muuttua ylimääräisiksi kuluiksi.
• Nuorten mielenterveysongelmiin on puututtava riittävillä resursseilla. Tarvitaan matalan kynnyksen palveluja, tukea koko perheelle ja katkeamattomia hoitojaksoja. Hoidon on myös jatkuttava ennallaan, kun nuori tulee täysi-ikäiseksi.
• Sukupuolivaikutusten arviointi on otettava osaksi kaikkea toimintaa.
• Kaikkien kaupungin työntekijöiden on osattava kohdella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tasapuolisesti.
• Kantakaupungissa asuu yhä enemmän lapsiperheitä, mikä on otettava huomioon päivähoitopaikkojen määrässä.
• Katujen talvikunnossapito on myös sosiaalinen ja taloudellinen kysymys. Liukkaudesta johtuvat vanhusten lonkkamurtumat ja muut ongelmat aiheuttavat suurta inhimmillistä kärsimystä ja taloudellisia tappioita yhteiskunnalle. Yhden tekonivelleikkauksen hinnalla kärrätään paljon lunta pois kaduilta. Taloyhtiöiden vastuulla olevien alueiden hoidon valvontaa on tehostettava.

Opetus- ja nuorisoasiat

• Kaupunki tarvitsee lisää myöhään auki olevia kirjastoja, bändikämppiä ja muita harrastuspaikkoja.
• Kaupungin on tuettava yliopistojen lapsiparkkeja ja muita opiskelijoiden lasten päivähoidon muotoja. Yhteiskunta haluaa opiskelijoiden valmistuvan nopeammin ja naisten synnyttävän nuorempina. Molempien toteuttaminen samanaikaisesti onnistuu vain päivähoitoa tukemalla.
• Kouluterveydenhoidon rappeutuminen on lopettettava ja palvelut käännettävä nousuun. Koulut tarvitsevat lisää terveydenhoitajia, lääkäreitä, psykologeja ja kuraattoreita.
• Oppilaskuntia, opiskelijakuntia ja ylioppilaskuntia on käytettävä asiantuntijoina nuorisoa koskevissa kysymyksissä.

Ympäristöasiat ja viherrakentaminen

Ympäristöasiat

• Kierrätyksestä on tehtävä helppoa. Erityisesti metallin kierrätystä on helpotettava. Metallin ja lasin asuntoyhtiökohtaista yhteiskeräystä on harkittava.
• Lapset on opettava kohtuulliseen lihankäyttöön pitämällä kouluissa säännöllisiä kasvisruokapäiviä. Henkilökunta tulee kouluttaa valmistamaan ravitsevaa kasvisruokaan.
• Eettiset näkökohdat ja ympäristökysymykset tulee ottaa huomioon kaikissa kaupungin hankinnoissa.
• Kruunuvuorenrannan raideyhteyden ympäristövaikutukset tulee selvittää tarkkaan.

Viherrakentaminen

• Helsinkiin on perustettava 1-2 kansallista kaupunkipuistoa. Näihin kuuluisivat Keskuspuiston, Vanhankaupunginlahden ja Helsingin edustan saarten arvokkaat luontoalueet.

Alueiden kehittäminen

Hernesaari

• Hernesaaresta on saatava aidosti autoton kaupunginosa. Hernesaaresta tuleva autoliikenne tukkisi jo valmiiksi ahtaita ja sokkeloisia lähiympäristön katuja.
• Hernesaareen rakennettavien asuntojen määrä pitää mitoittaa liikenneratkaisujen mukaan.
• Helikopterikenttä Hernesaaren kärjessä haittaa huomattavasti Pihlajasaaren virkistyskäyttöä.

Koffin puisto ja Hietalahdentorin alue

• Hietalahden kauppahalli on vajaakäytössä. Koska alueen asukasluku kasvaa lähitulevaisuudessa, pitäisi kauppahallitoiminnan käynnistämistä uudelleen harkita. Myös turistit ovat löytäneet alueen.
• Hietalahdentori muistuttaa nykyisellään enemmään parkkipaikkaa kuin toria. Pysäköintiä torilla pitää rajoittaa tai se pitää kieltää kokonaan.
• Koffin puiston näkötornille pitää löytää käyttöä, esimerkiksi kahvilana.

Lauttasaari

• Lauttasaaren kaupunkikuvaa tulee yhtenäistää kattamalla Länsiväylä osittain kannella. Uudisrakentamisen painopistettä on siirettävä Koivusaaresta tälle kannelle.
• Lauttasaarentien pyörätietä on jatkettava ja levennettävä ja se on erotettava paremmin muusta liikenteestä, erityisesti jalankulkijoista.

Muut alueelliset asiat

• Jokaiseen kaupunginosaan on saatava julkinen ilmoitustaulu, jossa on oma tilansa kaupungin, kaupunginosayhdistysten ja asukkaiden ilmoittelulle.
• Kaisaniemenpuiston rantaa parempia sijoituspaikkoja asuntolaivoille ovat Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja erityisesti Siltavuorensalmen pohjoisranta. Töölönlahdelle sopivat esimerkiksi museo-, kahvila- tai ateljeelaivat.
• Kasarmitorille tulee kehittää parempaa käyttöä, esimerkiksi kesäisten kirpputorien muodossa.
• Keskustatunnelista ei saa tulla uutta Vuotosta, jonka oikeisto kaivaa säännöllisin väliajoin haudastaan.
• Keskustakirjasto, keskustakirjasto, keskustakirjasto.
• Puolustusvoimilta vapautuvien saarten luonto on säilytettävä niin, että kaupunkilaisilla on kuitenkin mahdollisuus tutustua niihin valvotusti häiritsemättä alueen eläimistöä ja kasvistoa.
• Pääsy Pikkukuivasaareen tulee vastaisuudessakin sallia vain tieteellisissä tarkoituksissa.
• Etelä-Helsinki kaipaa lisää lisää puita tuomaan viihtyisyyttä ja varjoa sekä puhdistamaan ilmaa.
• Talvisin puistojen valaistusta tulee lisätä iltaisin, kun esimerkiksi koiranulkoiluttajat ovat liikkeellä, ja vähentää aamuyön tunteina, kun puistoissa ei käytännössä liiku kukaan.

Etelä-Helsingin vihreiden hallituksen jäsenen Anu Koskelan erinomainen mielipidekirjoitus julkaistiin tänään HS:n mielipidesivuilla. Lue lisää HS:n verkkolehden sivulta!

Etelä-Helsingin Vihreät vaativat, että Hernesaari suunnitellaan asunto-, työpaikka- ja puistoalueeksi, jossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjunta ja kaupunkilaisten viihtyvyys. Hernesaareen ei pidä rakentaa helikopterikenttää. Se lisäisi liikennettä ja melua. Lisäksi sen takia pitäisi täyttää valtavan suuri merialue ja pilata näin Merisatamanrannan upeita merinäkymiä. Helsingistä Tallinnaan kulkevaa liikennettä palveleva helikopterikenttä sopii paremmin esimerkiksi Vuosaaren satama-alueelle kuin tuhansien helsinkiläisten asuin-ja virkistysalueelle. Kaupungin ei tule edistää kestämätöntä matkailumuotoa tarjoamalla sille toimintakenttää keskellä kantakaupunkia.

Hernesaari on liikenteellinen pussinperä, josta kaikki liikenne kulkee eteläisten kaupunginosien ja keskustan kautta. Siksi kaupunginosan liikennettä ei pidä lisätä, vaan pyrkiä kaavoitusratkaisujen avulla vähentämään liikenteen haittoja mahdollisimman paljon. Alueelle on rakennettava toimiva joukkoliikenne. Autoliikenne tulee ohjata niin, että se ei kulje kaupunkilaisten olohuoneena toimivan rantareitin kautta. Eteläiset kaupunginosat ry on esittänyt, että Hernesaaren liikenne ohjataan kulkemaan Munkkisaarenkatua pitkin ja että Merikatu rauhoitettaisiin läpiajolta. Tämä on erittäin hyvä idea.

Hernesaareen mahtuu paljon asuntoja ja työpaikkoja myös ilman massiivisia maantäyttöjä. Hernesaaren ranta on kunnostettava viihtyisäksi Kaivopuiston ja Merisatamanrannan jatkeeksi. Kaavoituksessa tulee luoda edellytykset myös kaupallisten palvelujen syntymiselle. Lähikaupat vähentävät liikennetarvetta pois saarelta. Myös vesijoukkoliikenteen mahdollisuudet tulee tutkia kunnolla.

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE

Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneratkaisuksi kaavaillaan väliaikaista raitiotieyhteyttä Helsingin niemeltä Kruununhaan kautta siltoja pitkin Laajasaloon.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että merkittävät kulttuuriperinnön arvot säilytetään myös kaupungin kasvaessa. Kruununhaan merialue ja Kruunuvuorenselkä kuuluvat Helsinki-puistoon, jonka tarkoitus perustamispäätöksen mukaan on korostaa pääkaupungin merellisyyttä, luonnonläheisyyttä ja kulttuuriperintöä. Kruununhaka merialueineen on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa, johon kaksi kertaa Lauttasaaren sillan pituinen siltarakennelma penkereineen ei kertakaikkiaan sovi.

Helsingin yleiskaavassa 2002 ei ole varausta raitiotieyhteydelle Kruununhaan merialueen tai Kruunuvuorenselän ylitse. Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteyden suunnittelussa on jostakin syystä sivuutettu myös maakuntakaavan määräykset kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen säilyttämisestä, merialueen täyttöjen ekologiset ja kaupunkikuvalliset sekä vesiliikenteeseen liittyvät vaikutukset.

Kruunuvuorenrannan väliaikaista raitiotieyhteyttä on perusteltu henkilöautoilua korvaavana joukkoliikenneratkaisuna, mutta YTV:n 2007 ennusteen mukaan vain 3% Laajasalosta tehtävistä henkilöautomatkoista suuntautuisi Helsingin niemelle. Väliaikaisen raitiotieyhteyden rakentaminen kaupunkisuunnitteluviraston kaavailemalla tavalla maksaa viraston oman arvion mukaan siltaratkaisuna 120 miljoonaa euroa ja tunneliratkaisuna 200 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuvat kalustokulut, liikennöintikulut ja tariffikulut.

Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen (Kruunuvuorenrannan vesiliikenneyhteys 2006) mukaan lauttayhteys Laajasalosta Helsingin niemelle maksaisi murto-osan raitiotieyhteyden kustannuksista. Esimerkiksi Kauppatorilta Kruunuvuorenrantaan 10 minuutin vuorovälein ympärivuotisesti liikennöivän lauttayhteyden kokonaiskustannukset olisivat korkeintaan 20 miljoonaa euroa sisältäen laituri-investoinnit, väyläinvestoinnit, alukset, liikennöintikulut ja yhteistariffikulut.

Katajanokka-Kruunuvuorenranta lauttayhteyden kokonaiskustannukset olisivat vieläkin vähäisemmät. Katajanokan lauttasatama on mahdollistan sijoittaa Katajanokan terminaalin tuntumaan, josta raitiovaunulla on mahdollista ajaa keskustaan joko nykyistä reittiä tai uutta reittiä. Lauttasatamalle on löydettävissä muitakin sijoitusvaihtoehtoja kuin Kauppatori tai Katajanokka. Joukkoliikennelautan henkilökuljetuskapasiteetti on raitiovaunuun verrattuna moninkertainen ja lauttaa voivat käyttää myös pyöräilijät.

Kruunuvuorenselän historialliseen luonteeseen kuuluvat avoimet näkymät sekä vapaat yhteydet kaikenlaiselle vesiliikenteelle. Kruunuvuorenselkä on olennainen osa Suomenlinnan maailmanperintökohteen maisemaa. Helsingin merellisyyttä tukeva joukkoliikenneratkaisu Kruunuvuorenrantaan on lauttayhteys.

Ensimmäiset ehdokkaat ja vaaliohjelman linjaukset julkistettiin

Vihreät uskovat mahdollisuuksiinsa nousta jopa kaupunginvaltuuston suurimmaksi ryhmäksi. Helsingin Vihreiden kevätkokous hyväksyi tänään 17. huhtikuuta vaaliohjelman otsikot ja ensimmäiset 69 ehdokasta, joiden myötä vaalityö voi toden teolla alkaa.

Vaaliohjelman nimi on Yhdessä ihmisen, luonnon ja ilmaston puolesta ja siinä esitetään kymmenen otsikkoa, joiden alle varsinainen vaaliohjelma koostetaan yhdessä ehdokkaiden kanssa. Vihreille tärkeiden vaaliteemojen, kuten julkisten palveluiden, liikenteen, kultturitarjonnan ja ympäristönsuojelun lisäksi ohjelmassa otetaan kantaa pääkaupunkiseudun kehityslinjoihin ja metropolipolitiikkaan. Vihreät vaativat, että pääkaupunkiseudun kuntien keinotekoiset rajat on poistettava ja lähidemokratiaa lisättävä.

Kevätkokouksessa hyväksyttiin 69 ehdokasta. Helsinkiläisistä kansanedustajista valtuustopaikkansa uusimista tavoittelevat Outi Alanko-Kahiluoto, oikeusministeri Tuija Brax, Anni Sinnemäki ja Johanna Sumuvuori.

- Ehdokaslistamme pyritään rakentamaan niin, että edustettuna on vihreät arvot tunnustavia helsinkiläisiä kaikista kaupunginosista, eri ikäryhmiä ja elämäntilanteita edustaen, toteaa puheenjohtaja Ville Ylikahri.

Seuraava yleiskokous, jossa Vihreät asettavat lisää ehdokkaita, on kesäkuun alkupuolella.

Lisätietoja:
Helsingin vihreiden tiedote
puheenjohtaja Ville Ylikahri, puh. 041 516 5671
toiminnanjohtaja Maaria Haikarainen, puh. 040 754 3313