Ruuhkamaksut

Jussi Pajusen autoilumielipiteet ovat takapajuisia

16. marraskuuta 2007 kirjoittanut Ville Ylikahri

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa lisää yksityisautoja keskustaan. Hänen mielestään joukkoliikennettä on kehitetty tarpeeksi ja nyt pitää tehdä autoilusta helpompaa. Omituinen mielipide aikana, jolloin Helsinki on aktiivisesti rakentanut tuhansia uusia parkkipaikkoja keskustaan, autoilun hinta suhteessa joukkoliikenteeseen on laskenut vuosia ja pääkaupunkiseutu on tukehtumassa ruuhkiin.

Pajusen tukemat ajatukset uusista liikennetunneleista ajoramppeineen, katutilojen ilmastointihormeista ja suojelumääräysten purkamisista kuulostavat yllättävän samalta kuin 60-luvun suunnitelmat moottoriteiden vetämisestä Helsingin niemen halki. Silloinkin katsottiin, että kaupunki on alistettava autoilijoiden armoille. Jos silloiset suunnitelmat olisivat toteutuneet, meillä ei olisi nyt lainkaan viihtyisää keskustaa. Haluaako kokoomus toistaa 1960-luvun virheet?

Keskustan liikkeet ovat huolissaan kehäteiden markettien vetovoimasta. Ongelmana ei kuitenkaan ole liikenne keskustaan, vaan se, että joukkoliikennettä ei ole kehitetty muualle kuin keskustaan. Parantamalla poikittaisliikennettä, määräämällä myös automarkettien parkkipaikat maksullisiksi ja kehittämällä lähikauppoja saamme autoistumiskehityksen pysäytetyksi. Silloin yhä harvempi pääkaupunkiseudulla edes tarvitsee autoa ja keskustankin liikkeet ovat paremmin samalla viivalla automarkettien kanssa.

Ruuhkamaksujärjestelmää Pajunen on vastustanut moneen otteeseen. Hän ei ole selvästi tutustunut muiden kaupunkien kokemuksiin. Ei Lontoon taikka Tukholman keskusta ole autioitunut ruuhkamaksujen takia. Päinvastoin näiden kaupunkien keskustat ovat entistä viihtyisämpiä, ja niiden, joiden on välttämätöntä käyttää autoa, on entistä nopeampi liikkua.

Helsingin ruuhkamaksujärjestelmästä ei ole järkevää tehdä tiukasti keskustan rajaavaa “muuria”, vaan tullipisteet tulisi asettaa laajemmalle, esimerkiksi Kehä I:n ulkopuolelle. Näin saisimme laajemmin hillittyä ruuhkia koko kaupungissa. Nopeasti on myös kehittymässä tekniikka, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen perimisen kuljetun matkan perusteella ilman erillisiä tullauspisteitä. Ruuhkamaksuja ei siis voi pitää keskustakauppojen vihollisena, vaan koko kaupungin elämänlaatua parantavana ratkaisuna.

Keskustatunneli maksaa liikaa ja kiihdyttää ilmastonmuutosta

28. syyskuuta 2007 kirjoittanut Ville Ylikahri

Etelä-Helsingin vihreät ry:n muistutus keskustatunnelin asemakaavasta

Etelä-Helsingin vihreät ry vaatii keskustatunnelin kaavaehdotuksen hylkäämistä. Kaava lisää yksityisautoilun määrää, tulee kohtuuttoman kalliiksi helsinkiläisille veronmaksajille ja on täysin vastakkainen niiden ilmastonmuutoksen torjuntatavoitteiden kanssa, joihin Helsinki on sitoutunut.

Asemakaavan tavoitteena on esittelytekstin mukaan “kehittää kävelykeskustaa, parantaa keskustan saavutettavuutta, elinvoimaisuutta ja ydinkeskustan länsi- ja itäpuolisten alueiden välisen liikenteen sujuvuutta, nopeuttaa joukkoliikennettä sekä siirtää autoliikennettä katuverkosta tunneliin. Tavoitteena on keskustan liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen sekä liikenteen melu- ja päästöhaittojen vähentäminen.”

Nämä kaikki ovat hyviä tavoitteita, mutta niihin ei päästä kestävällä tavalla rakentamalla uusi henkilöautoilulle varattu väylä Helsinkiin. Päinvastoin historia on osoittanut, että kaikki uudet tiet ja kadut lisäävät yksityisautoilun houkuttelevuutta ja vähitellen kaikki uudet väylät ruuhkautuvat. Kun tiedossamme on, että Helsingin tulee osaltaan vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, on kestämätöntä suunnitella Helsingin liikennettä yhä enemmän yksityisautojen varaan. Kuitenkin kaupunkisuunnitteluviraston selvitysten mukaan keskustatunneli lisäisi valmistuessaan Helsingin niemen rajan ylittävää liikennettä huomattavasti. Kaupunkisuunnittelun päämääränä tulee olla liikennemäärien vähentäminen, ei kasvattaminen.

Tunneli tulee maksamaan yli 500 miljoonaa euroa, ja on odotettavissa hinnan vielä tästäkin nousevan. Helsinkiläisillä ei ole varaa upottaa tunneliin tällaista valtavaa summaa, varsinkin kun siitä saatavat hyödyt ovat kyseenalaisia. Esimerkiksi tunnelihankkeeseen liittyvä kävelykeskustan laajentamissuunnitelma on erittäin pieni.

Keskustatunnelihankkeen hyvät tavoitteet ovat toteutettavissa halvemmin ja ympäristöystävällisemmin kehittämällä joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi tällä hetkellä on työn alla kolme keskustan liikennettä ja itä-länsi-suuntaisen liikenteen sujumista edistävää liikennehanketta, länsimetro, Hakamäentien uudistaminen ja keskustan huolto- ja parkkitunneli. Ei ole järkevää suunnitella uutta autotunnelia ennen kuin näiden hankkeiden vaikutukset kantakaupungin liikenteeseen ovat selvillä.

Keskustatunnelin yhtenä tavoitteena mainitaan liikenteen melun ja päästöjen vähentäminen kantakaupungissa. Tällainen tavoite ei voi toteutua liikennettä lisäämällä ja kävelykeskustaa vain minimaalisesti laajentamalla. Päästöjen väheneminen ei toteudu, sillä liikenne lisääntyy eikä kunnollisia puhdistus- tai suodatusjärjestelmiä aiota rakentaa pakokaasujen poistoputkiin niiden korkean hinnan takia. Myöskään pakokaasujen hajauttaminen välitöntä maanpintaa korkeammalle ei hävitä tosiasiaa päästöjen lisääntymisestä.

Keskustatunneli vähentäisi autoilua vain joissain kohdin kantakaupunkia, mutta useassa paikassa liikenne kasvaisi. Keskustatunneli vetäisi puoleensa henkilöautoja länsi- ja itäpäässään sekä suunnitelluissa katuliittymissä Siltavuorenrannassa, Töölönlahdella/Rautatieaseman paikkeilla ja Etu-Töölössä (Rautatiekadut). Jo nyt nämä asutut alueet kärsivät runsaasti liikenteen aiheuttamasta melusta ja huonosta ilmanlaadusta, ja tunneli heikentäisi asumisolosuhteita näillä alueilla entisestään. Erityisesti Siltavuorenrannan liittymän osalta tunneli on huonosti suunniteltu. Se tuhoaisi alueen virkistyskäyttömahdollisuudet ja kulttuurimaisemat.

Helsingin tulisi ennemmin ottaa käyttöön ruuhkamaksut Tukholman ja Lontoon kannustavien esimerkkien mukaisesti. Ruuhkamaksuilla on näissä kaupungeissa pystytty tehokkaasti vähentämään liikenteen aiheuttamia ongelmia.

Näillä perusteilla Etelä-Helsingin vihreät ry esittää, että keskustatunnelin kaavasuunnitelma hylätään ja käytetään vapautuvat resurssit joukkoliikenteen ja ruuhkamaksujärjestelmän kehittämiseen.

Keskustatunneli lisäisi ruuhkia ja saasteita

9. lokakuuta 2006 kirjoittanut Ville Ylikahri

Etelä-Helsingin vihreät ry:n mielipide keskustatunnelin asemakaavasta 5.10.2006:

Keskustatunnelin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan “keskustatunnelin tavoitteena on […] parantaa liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä mahdollistaa kävelykeskustan kehittämisen ydinkeskustassa.” Nämä kaikki ovat hyviä tavoitteita, mutta niihin ei Etelä-Helsingin vihreät ry:n mielestä päästä kestävällä tavalla rakentamalla uusi moottoritietasoinen väylä Helsinkiin.

Historia on osoittanut, että kaikki uudet tiet ja kadut lisäävät yksityisautoilun houkuttelevuutta ja vähitellen kaikki uudet väylät ruuhkautuvat. Kun tiedossamme on, että nykyisenkaltainen yksityisautoilu ei voi jatkua vuosikymmeniä eteenpäin, on kestämätöntä suunnitella Helsingin liikennettä yhä enemmän yksityisautojen varaan. Kaupunkisuunnitteluviraston selvitysten mukaan keskustatunneli lisäisi valmistuessaan Helsingin niemen rajan ylittävää liikennettä huomattavasti. Kaupunkisuunnittelun päämääränä tulee olla liikennemäärien vähentäminen, ei kasvattaminen.

Kävelykeskustaa voi mielestämme hyvin laajentaa ilman keskustatunnelia. Tunnelihankkeeseen liittyvä kävelykeskustan laajentamissuunnitelma on naurettavan pieni. Tunneli maksaa arviolta 300-330 miljoonaa euroa, eli lähes länsimetron verran ja tunneli tulisi yksin Helsingin kaupungin maksettavaksi. Helsinkiläisillä ei ole varaa upottaa tunneliin tällaista valtavaa summaa.

Keskustatunnelihankkeen hyvät tavoitteet ovat toteutettavissa halvemmin ja ympäristöystävällisemmin kehittämällä joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi Helsingissä on jo tehokas ja toimiva keskustatunneli, eli metro. On järjetöntä suunnitella autotunnelia ennen kuin länsimetron vaikutukset kantakaupungin liikenteeseen ovat selvillä. Helsingin tulisi ennemmin ottaa käyttöön ruuhkamaksut Tukholman ja Lontoon kannustavien esimerkkien mukaisesti.

Keskustatunnelin yhtenä tavoitteena mainitaan liikenteen melun ja päästöjen vähentäminen kantakaupungissa. Tällainen tavoite ei voi toteutua liikennettä lisäämällä ja kävelykeskustaa vain minimaalisesti laajentamalla. Päästöjen väheneminen ei toteudu, sillä liikenne lisääntyy eikä kunnollisia puhdistus- tai suodatusjärjestelmiä aiota rakentaa pakokaasujen poistoputkiin niiden korkean hinnan takia. Myöskään pakokaasujen hajauttaminen välitöntä maanpintaa korkeammalle ei hävitä tosiasiaa päästöjen lisääntymisestä.

Keskustatunneli vähentäisi autoilua vain joissain kohdin kantakaupunkia, mutta useassa paikassa liikenne kasvaisi. Keskustatunneli vetäisi puoleensa henkilöautoja länsi- ja itäpäässään sekä suunnitelluissa katuliittymissä Siltavuorenrannassa, Töölönlahdella/Rautatieaseman paikkeilla ja Etu-Töölössä (Rautatiekadut). Jo nyt nämä asutut alueet kärsivät runsaasti liikenteen aiheuttamasta melusta ja huonosta ilmanlaadusta. Erityisesti Siltavuorenrannan liittymä on huonosti suunniteltu. Se tuhoaisi alueen virkistyskäyttömahdollisuudet ja kulttuurimaisemat.

Näillä perusteilla Etelä-Helsingin vihreät ry esittää mielipiteenään, että keskustatunnelin suunnittelu lopetetaan ja käytetään siitä vapautuvat resurssit joukkoliikenteen kehittämiseen.

Lue lisää: www.keskustatunneli.fi

Allekirjoita adressi keskustatunnelia vastaan: www.adressit.com/keskustatunneli

Ruuhkamaksuvaalivalvojaiset su 17.9.

15. syyskuuta 2006 kirjoittanut Ville Ylikahri

Etelä-Helsingin vihreät järjestävät vaalivalvojaiset sunnuntaina 17.9. ravintola Punavuoren ahvenen kabineissa, Punavuorenkatu 12.

Seuraamme, kuka voittaa Ruotsin vaalit ja tulevatko Tukholman ruuhkamaksut pysyviksi?

Ruotsin skandaalinkäryisissä parlamenttivaaleissa ratkaistaan Ruotsin politiikan suunta. Sunnuntaina ratkeaa myös, jatkuuko Ruotsin vihreiden onnistunut vaikutus maan ympäristöpolitiikkaan.
Helsinkiläisiä kiinnostaa erityisesti Tukholmassa vaalien yhteydessä järjestettävä kansanäänestys siitä, tuleeko kaupungissa kokeillut ruuhkamaksut vakinaistaa.

Seuraamme vaaleja SVT Europalta (lähetys alkaa klo 20.45), internetistä ja ottamalla suoran yhteyden Ruotsin vihreiden vaalivalvojaisiin. Paikan päällä on jaossa lisätietoja toimivista ruuhkamaksuratkaisuista ja Ruotsin poliittisesta tilanteesta.

Ravintola Punavuoren ahvenessa on mahdollisuus ostaa monipuolisia virvokkeita ja pientä syötävää kuten toasteja. Arviolta vaalivalvojaiset kestävät noin puoleenyöhön.

Valvojaiset järjestävät Etelä-Helsingin vihreät ry ja Finlands svenska gröna rf.

Tervetuloa!

miljöpartiet

Ruotsin vihreiden eli Miljöpartetin vaalisivut

Terveisiä puoluekokouksesta

30. toukokuuta 2006 kirjoittanut Ville Ylikahri

Terveisiä puoluekokouksesta! Etelä-Helsingin vihreiden edustajat ja yli kaksisataa muuta vihreää ympäri maata kokoontuivat viime viikonloppuna Hämeenlinnaan puoluekokoukseen.

Kokouksessa käytiin poliittista keskustelua ja hyväksyttiin puolueelle uusi periaateohjelma ja uudet säännöt.

Vihreä liitto eroaa muista puolueista siinä, että puolueen periaateohjelma uusitaan avoimessa, keskustelevassa prosessissa neljän vuoden välein. Muissa puolueissa periaateohjelmat pysyvät samoina vuosikymmeniä. Uuden ohjelmamme sisällöstä tarkemmin Vihreän liiton sivuilla.

Etelä-Helsingin vihreät olivat tehneet puoluekokoukselle aloitteen, joka velvoittaisi tekemään lakialoitteen ruuhkamaksuista. Kokous päätti, että lakialoitetta ei tehdä, sillä se on tehty juuri pari vuotta sitten. Sen sijaan kokous antoi kannanoton, jossa vaadittiin ruuhkamaksuja.

Lisää kokouksen tunnelmista voi lukea kahden helsinkiläisen vihreän blogeista: Elina Sojosen “Elämää ja kirjoitusvihreitä” ja Timo Riitamaan “Hinkstoona”.